Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkuu. Näytä kaikki tekstit

3. toukokuuta 2012

+++




Tammikuusta asti ollaan äitini kanssa yhteisvoimin koukuteltu isoäidinneliöitä, eikä turhaan (muistanette nämä välivaiheraportoinnit: 1, 2, 3 & 4). Lähes 150 tilkkua tehtiin ja tässä lopputulos. Mun tähän astisen elämäni upein virkattu torkkupeitto! Tilkuista näkee kumpi meistä on tehnyt ja sikski tää onnistu näin hyvin, siinä näkyy me, äidin ja tyttären yhteistyö. Mää oon tästä(kin, taas!) ihan hullun onnessani. Ja mulla on ihan älyihana äiti!

Tosi kova hommahan noissa neliöissä oli. Lankaakin meni (jälleen kaksinkertaista Maijaa, Novitan Isoveljeä, jämiksikin niitä vois sanoa.. heh, ja kolmea pinkkiä satunnaislankaa) paljon, en uskalla ees laskea määriä ja hyvin monta iltaa tilkkuja virkaten ja äidin kanssa puhelinkeskusteluja käyden siitä, montako pitää olla mitäkin (kumpikin inhosi harmaiden tilkkujen tekoa, joten niiden määrä hupeni työn edetessä, muuttuen kivemman värisiksi) ja kyllä mää melko monta iltaa päättelin ihan vaan langanpätkiä ja ompelin paloja yhteen. Tää oli mun ensimmäinen isoäidinneliötyöni ja mietin kovasti, miten olis parasta yhdistää tilkut. Halusin liitoskohdista mahdollisimman näkymättömät, joten ompelin ne yhteen. Vuoropistoin oikealta puolelta, silleen miten neulekappaleetkin yhdistetään. Musta tuosta tuli tosi siisti niin. Ja nurja puolikin on katseenkestävä.

Tykkään peitosta tosi paljon. En oo koskaan nähnyt vastaavaa toteutusta, joten oivalluksenkin ilo oli iso osa tätä työtä myös. Se on isoäidinneliöpeitto, joka ei näytä isoäidinneliöpeitolta!


Loppuun vielä viihteellinen kuva toisesta viltin tekijästä, olkaat hyvät! Oikea plussamaatuska!
 

13. huhtikuuta 2012

COLORLOVE

Voi että, oon jotenki ollut viime aikoina tosi innoissani monista väriyhdistelmistä. Tekemieni sukkien (1 & 2) ja villatakkien (1, 2 & 3) väriyhdistelmät on onnistuneet just eikä melkein, silleen juuri oikealla tavalla, että niitä tekis mieli vaan katella ja tietty käyttääkin. Omaan silmään lähes täydellisiä yhdistelmiä, se on ihana tunne!

Aloitin tammikuussa tekemään isoäidinneliöitä ja niitä ruutuja olenkin jo useampaan otteeseen esitellyt täällä blogissanikin. No, vielä muutama uupuu, äitini lupasi tehdä ne (tämä kun on meidän yhteistyöviltti) ja minä sillä välin ompelen tilkkuja kiinni toisiinsa. Välihuomautuksena vaan tahdoin hehkuttaa teille noita herkkuvärejä. Oih oih ja oih!




19. maaliskuuta 2012

APULAINEN



 





Viikonloppuna isoäidinneliöpeitto taas eteni pikkuisen, kun saatiin vieraaksemme lasten isoäiti. Ehkä se joskus vielä valmistuu, tai siis aivan varmasti. Meinaa vaan olla niin monta hommaa meneillään yhtäaikaa. Onneksi on tuo kiskansetä, joka aina innoissaan auttelee. 


3. helmikuuta 2012

KUVAUKSISSA




Olipas kuulkaas erilainen päivä tässä viikolla, sillä sain iloisen kunnian päästä Jonnan vieraaksi Blogistania -ohjelman kuvauksiin. Ja vielä mitä kivoimmassa seurassa. Vietettiin hauska päivä askarrellen, vähän herkutellen, käkättäen ja keskustellen viisaita, tietysti! ;) Toukokuussa voipi sitten tiirailla telkkarista Jonnaa ja sen kavereita Tiinakaisaa, Hanna-Riikkaa, Riikkaa ja minuakin. Ja hauskaa oli!




Kuvat 1, 2, 3, 5: Viivi Lehtonen / YLE

PS. Blogistanian facebook-sivut täällä! Ja nuo koristelemieni laatikoiden ihanat ihanat teipit täältä!


2. helmikuuta 2012

VIRKKUUKOUKUSSA




Sama paikka, samat langanjämät (okei, paljastettakoon, että jämille käy joka työssä niin, että niitä pitää hankkia lisää ja aika harvoin kerä loppuu aivan täysin samaan aikaan kuin milloin työ on valmis ;)) ja sama supersulkkunen mallipoikanen. Eri juttu on se, että minä, joka aina sanon, että en virkkaa enkä huovuta, koska en osaa, olen virkannut. Paljon olenkin, 28 ruutua on jo valmiina. Niistä muotoutuu myöhemmin (toivottavasti) ihana viltti. Ja koska en vieläkään oikein pysty myöntämään, että virkkaan aivan itse ja käsialakin on ihan ookoon näköistä, niin pyysin äitini tekemään kanssani tuota isoa määrää neliöitä. On aika hauska jutella äidin kanssa päivittäin puhelimessa isoäidinneliöistä ja laskeskella yhdessä paljonko vielä tarvii ja riittääkö lanka. Toivottavasti äidin täydelliset ruudut passaavat hyvin yhteen omieni kanssa.

Ihanaa pakkaspaukkuista päivää kaikille!


29. tammikuuta 2012

KÄSSÄKERHO RULES OK


Eilen kaksi autoa starttasi ja vei monenmonta naista viettämään ansaittua, ihanan rennonletkeetä ja leppoisaa Kässäkerhon Jälkipikkujoulua ihaniin, talvisiin maisemiin, lämpimään mökkiin.

 


Me söimme ja joimme erityisen hyvin, saunoimme ja kävimme möyrimässä lumihangessa, parannettiin maailmaa, naurettiin ja nautittiin hyvästä seurasta ja tietty vähän neulottiin ja virkattiin!








Oli ihan mahtavaa! Oon jo moneen kertaan ylistänyt tuota oikeastaan vähän yllättäen alkanutta harrastusta, Kässäkerhoa, mutta en kyllä tee sitä turhaan. On ollut mahtavaa tutustua moneen uuteen hyvään ihmiseen ja kokoontua aina silloin tällöin ihan vaan istuskelemaan, jutustelemaan ja tekemään samalla käsitöitä. Äitihenkilönä varsinkin sitä arvostaa kovasti sellaista kiireettömyyttä, eikä vähiten sitä, että on yhtäkkiä monta ystävää rikkaampi.

Kiitos ihanat naiset!