30. tammikuuta 2013

KLARINETTI


Tuolla se köllöttelee sängyn päällä. Kärsästään rikkinäinen Klarinetti-norsu. Odottelee, että innostuisin korjausompelemaan. Jonain iltana varmasti. Mutta olipahan mukava, pieni piristys lastenhuoneeseen, kun vaihdoin päiväpeitoksi tuon vanhan tilkkupeiton ja tyynyiksikin valikoimme piilossa hetken aikaa olleita ja samasta paikasta löytyi Klarinettikin.

There it's laying on the bed. Elephant called Klarinetti (clarinet), with a broken trunk. He's waiting for me to fix him. The time will come soon, I'm sure. But how wonderful and fresh it was, when I changed that old patchwork quilt to the kids' bedroom, and as pillows we chose the ones that haven't been in use for a while. That way we also found Klarinetti!


28. tammikuuta 2013

5

don'twalkdance

26. tammikuuta 2013

VIITAT





Olin aikoinut jo jonkin aikaa ommella lapsille viitat, ettei tarvitsisi aina etsiä sopivan tiukkaa hiusrenksua tai hakaneulaa, joka pitäisi erilaisia vilttejä kiinni kaulalla, niiden toimittaessa viitan virkaa. Kunnes sattuikin niin sopivasti, että sain blogiyhteistyönä mainion Pienen sankarin viittakirjan (Satu ja Samu Kontinen, Moreeni).

Kirja on ihan mahtava, kuvitus raikasta ja ohjeet ovat helppoja. Materiaaleiksi suositellaan fleeceä (tai muuta purkaantumatonta materiaalia) (ja edullisia fleecevilttejähän on kaupat pullollaan, tuon meidän kuviollisen hankin Tigerista, aika makia!) ja saksia ja liimaa, ompelukonetta ei tarvita ollenkaan. Tyttö teki mummun kanssa yhdessä mallaten, leikaten ja liimaten oman viittansa upean lohikäärmekuvion (malli kirjasta) ja minä leikkelin omasta päästäni pojan viittaan supersankarin R-kirjaimen. Aikaa ei viittojen tekemiseen kulunut kyllä pitkään (kun vaan alkoi hommiin ensin) ja ilo oli iso. Tyttö nukahti viitta harteillaan yöunillekin, kun se kuulema niin mukavasti lämmitti ja kukapa ei tahtoisi nähdä ihan oikeita supersankariunia!

>>><<<


For already some time I've been planning to make my children capes, so I wouldn't always need to find a suitable bobble or safety pin to keep their scarfs still while they wear the scarfs as capes. Well, it happened that I got "a Little Hero's Cape book" (Satu ja Samu Kontinen, Moreeni) for blog collaboration project.
The book is awesome, the pictures are really fresh and the patterns are easy. As materials they recommend fleece (or something similar that doesn't unwind. Shops are actually full of reasonably priced fleece quilts, the one I got is from Tiger, pretty cool huh?), scissors and glue, you don't need a sewing machine. With her grandmother my girl decorated her own cape with a fantastic dragon pattern (pattern from the book) by cutting and gluing, and I improvised a superhero R to my boy's cape. It didn't take much time to do the capes (just the effort to get started) and they gave us a lot of joy. My girl even fell asleep with the cape on her shoulders, telling me how warm it was. Well who wouldn't want to dream real superhero dreams!


23. tammikuuta 2013

NUKKE




Mulle kävi vähän hassusti tuossa syksyllä. Olin ajatellut olla järkevä ja ennakoiva, että ostan joululahjoja jo reilusti etukäteen. Löysinkin vaikka mitä, pelejä, legoja ja kivan nukkepaketin. Olin tyytyväinen itseeni, että kerrankin! Mutta ohhoh, kuinkas kävikään... Lapset tulivat viikonloppureissusta kotiin ja tämä äiti oli unohtanut kaikki tavarat pöydälle näkyviin! Olihan siitä iloista lasta, kun äiti oli ostanut niin monta uutta juttua. Ja ihan muuten vaan! Äiti oli tosi iloissansa kans.

Nukkepaketti oli kyllä tosi kiva ja tyttö aloitti ompeluhommat samantien... Vielä ollaan vähän vaiheessa, koska nukke unohtui hetkeksi laatikkoonsa ja laatikko kaappiin, mutta luulen, että pian valmistuu! Se on ihana se pienen ilo, kun on itse tehnyt lelunsa. Sitä iloa odotellen.

----

Funny thing happened to my during last fall. I thought I would be sensible and anticipatory, and buy a lot of Christmas presents well beforehand. And I did find a lot of things; games, legos and a nice doll kit. I was very content with myself, for once I managed to do this! But oh my, what happened next... Kids came home from their weekend trip, and mommy had forgotten all the presents on the kitchen table, in front of their eyes! Well the kids were seemingly happy when mom had bought so many new things, for no reason! Mom was veeeery happy as well.
OK the doll kit was very fun and my daughter started sewing right away... At the moment she has forgotten the doll in it´s box and the box in the closet, but I still think it will be ready soon! I love the feeling the little ones get when they make their own toys, all by themselves. So I'm waiting to feel that joy again. 



21. tammikuuta 2013

PUIKOT






Puikot eivät meinanneet mahtua maljakkoon. Tein siis sekalaiselle neulepuikko- ja virkkuukoukkukokoelmalleni uuden säilytysjärjestelmän. Aika hauskahan siitä tuli, mutta ei tähän mahdu edes puolta siitä, mitä edelliseen. Mutta hei, hienous eka, käytännöllisyys sitte!

My knitting needles don't fit in the same bowl. So I made a new storage system for my knitting and crochet needle collection. It ended up quite fun, but I can't fit there even half of the amount that fitted in the previous one. But hey, coolness first, then practicality!


20. tammikuuta 2013

4

M-R

PIENET PIPOT




Ensimmäisen pipon omistajasta tuli isosisko ja toisen pipon pitäjä ei olekaan enää suvun nuorimmainen.

The owner of the first hat became big sister, and another hat belongs to the person who is no longer the youngest of the family.


19. tammikuuta 2013

PARIS IS ALWAYS A GOOD IDEA


Ihan pienestä asti tyttäreni on ihaillut Pariisia ja erityisesti Eiffeltornia. En muista mistä se sai alkunsa, ehkä ihan ensimmäisestä kirjastaan, jo synnytyssairaalasta mukaan tulleesta lahjakassista, jossa oli kirja Marie-kissan seikkailusta Pariisissa. Kirjaa on luettu paljon. Kortteja olemme kaupungista saaneet useita ja kummitädin sieltä tuoma pieni tornipatsas on todella tärkeä esine ja rakas aarre. Maalauksia tornista tyttö on tehnyt useita, mutta tämä, parin päivän takainen kertakaikkisen upea piirustus viimeistään sulatti sydämeni. Katselin kuvia Pinterestistä ja totesin kuvan lausahduksen ääneen, jota tyttö sitten kyseli, että mitä se tarkoittaa ja hetken päästä tuli näyttämään piirustustaan. Voi että, sehän on ihanin! Kyllä me vielä mennään sitä yhdessä joku päivä katsomaan!

Latasin kuvan facebookiin ja siellä oli niin monta muutakin kuvasta innostunutta, teepaidasta tai tyynystä tällä printillä haaveilevaa, että hups, huomasin yhtäkkiä ilmoittautuneeni kurssille, jolla tehdään painoseuloja. Että ensi kesänä ainakin meijän perhe (ja facebook-kaverit) pukeutuu vain tähän printtiin. Odotan innolla, jee!

▨▨▨▨


My daughter has always particularly admired Paris and the Eiffel Tower. I don't remember when it began, maybe it was when she got her first book, in which a cat called Marie has an adventure in Paris. She has read that book a lot. We have received cards from Paris, but the best thing is a souvenir from her godmother: a miniature Eiffel tower. It is really important to her, a small treasure. She has made several paintings of the tower but the one she made a couple of days ago is absolutely fantastic and made me feel as my heart melted. I was browsing through some images in Pinteres and she saw this line and asked what did it mean, and next thing I knew she was showing me this drawing. Oh, how lovely it is! I really have to take her to see Paris and the Eiffel Tower one day!

When I uploaded this picture to Facebook, many of my friends started admiring the drawing, and they asked if they could have t-shirt with this print... and oops, suddenly I found myself registeref for a course, where we learn to print with special printing method. Next summer my family and my facebook friends will all wear clothes with this print! I really look forward to that, yey!

18. tammikuuta 2013

LAPSEN SÖPÖT SUKAT

Yllätyksenä perjantai-iltaan teille ohje lapsen söpöihin sukkiin. Olkaat hyvät!



Ohje on noin viisivuotiaan sukkiin. Tarvitset kolmosen sukkapuikot ja pieniä nyssäköitä mukavan värisiä lankoja samalla vahvuudella.

Luo 48 silmukkaa kolmosen sukkapuikoille. Neulo 2o 2n viisi kerrosta. Neulo 2 krs sileää ja aloita kuvio. Tee kuviokrs:n jälkeen aina kaksi "tyhjää" krs:ta ja sitten taas kuvio. Kun olet tehnyt piparikuvion seitsemällä värillä, neulo 1 sileä krs ja sen jälkeen 5 krs 2o 2n joustinta.

Ota puolet silmukoista (1. ja 4. puikko) ja aloita kantalapun neulominen. Neulo vahvistettua kantapäätä noin 5cm. Tee kantapääkavennukset normaalisti ja tee sivukavennuksia niin monta kertaa, että silmukoita on jäljellä 40.

Neulo noin 4cm, tee pari kertaa kuvio ja tarkasta jalan koko ja kun pituutta on riittävästi, tee kavennukset joka 10.silmukan jälkeen. Vedä lanka silmukoiden läpi, kun niitä on jälkellä 8. Päättele langat, kostuta, anna kuivua (tee sukalle pari) ja sujauta pikkuisen jalkoihin.



KURKISTUS






14. tammikuuta 2013

3

Vuorikiipeilijä


13. tammikuuta 2013

6 VUOTTA!

Kisutyynyn sai tänään lahjaksi viisivuotisjuhliaan viettänyt ihana tyttönen!

Oih ja voih! En olis osannut arvata, millaisen ihanan kommenttivyöryn te saitte aikaan, kun tuon edellisen postauksen kirjoitin. Olette ihania! Kertakaikkisen ihania. Oon kyynelsilmässä niitä lukenut ja tallettanut kauniit sanat, hauskat tarinat ja terveiset ympäri Suomen ja maailman muistakin kolkista tuonne sydämeni sopukoihin. Talteen, ettei ne unehu. On ihan älymahtava asia, että kuinka sitä voikaan vaikuttaa omilla teoillaan muihin ja muiden tekemisiin, ihan niinku monet vaikuttaa muhunkin. Mutta että minussa on vaikutusta. Ihmeellistä. Se ilo, onni ja inspiraatio teiltä minullekin päin, mitä minä tässä bloggauksessa saan teiltä lukijoilta, vaikkei me ees (useinkaan, koskaan tavallisessa maailmassa) nähdä, se on iso ja merkittävä asia. Oon kauhean iloinen, että niin moni on inspiroitunut täältä ja saanut vaikka puikot heilumaan vuosikymmenten jälkeen tai ihan mitä vaan, ompelemaan tai tekemään jotain muuta, mutta pikkiriikkisen minun ansiostani. Sata sydäntä tähän. Ne on kaikki teille minulta!

Aloitin kirjoittamaan ja jakamaan käsitöitäni valokuvien kera maailmalle kuusi vuotta sitten. Tänään juhlitaan sitä. Tästä on kuulkaas hyvä jatkaa. Kiitos!

Nyt on vielä synkkäriarvonnan paikka. Arvon kaksi kuvan kaltaista kisutyynyä, valitsemallasi värimaailmalla. Eli jättämällä kommentin ja väritoiveen, osallistut kuusivuotisarvontaan! Onnea matkaan!


♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ 

Oh and oh! I couldn't have guessed what kind of a wonderful avalanche of comments flood over me when I wrote my previous post. You guys are so sweet! Utterly wonderful. With tears in my eyes I have read and saved the beautiful words and funny stories and greetings from Finland and around the world, and will keep them in my heart. I don't want to forget. It is an incredibly awesome thing how it is possible to influence others and their doings with what I do, just like many of them have affected me. That I have an impact on things, it's amazing. The joy and happiness and inspiration I get from you readers (even though I rarely see you in the real life), is something very big and meaningful. I'm so very happy that so many people get inspiration from here and for example have started knitting after years of not doing anything. Or anything else, started sewing or doing at least something small, thanks to me. I can't express my love enough but hunders and hunders of . They're all from me to you!


I started writing and sharing my work through images six years ago. Today is a day for celebration. It's good to continue from here on. THANK YOU!

To celebrate the birthday of my blog, I'm organizing a lottery, where the prices are two cat pillows, similar with the ones in the picture. You can participate by commenting and telling, that in case you win, which color you would prefer on the price pillow. Good luck!

♥ 

edit: Aikaa osallistua arvontaan on 23. tammikuuta saakka! You final date to participate in the lottery is the 23rd of January!


9. tammikuuta 2013

SINÄ OLET HYVÄ


Tiedän varmasti, että blogillani on ainakin kaksi miespuolista lukijaa. Tiedän myös, että erään lukijan avopuoliso (oli ensin pakotettu katsomaan blogia, mutta joka...) tahtoisi oman Pilvenreunalla-villatakin, suuremman version lasten mallista. Miehet, paljastakaa itsenne! Ja siis oikeesti, olisko hauskaa, jos tekisin miesten mallisen villatakin? No olis!

Tänään tapasin tytön, joka tunnisti minut tämän blogin kirjoittajaksi. Hän kertoi tehneensä oman versionsa Pilvenreunalla-villatakista ja siitä sitten keksin, että mitäs jos kokoaisin oman kuvagallerian teidän lukijoiden tekemistä villatakeista. Kyllä, hyvä idea! Eikä haittaa, vaikka takki olisi tehty jo aikoja sitten. Tammikuun vaihtuessa helmikuuhun kokoan kuvagallerian. Kuvia saa lähettää sähköpostiini.

Ja siis kyllä mua kiinnostaa te kaikki ihanat tytöt ja naisetkin, kertokaa keitä te ootta, miten te olette tänne päätyneet ja milloin ja hei, ihanaa, että olette!


I know for sure that my blog has at least two male readers. I also know that a certain reader's boyfriend (who at first was forced to take a look at the blog, but...), would like to have his own Pilvenreunalla cardigan, a larger version of the model for children. Men, show yourselves! I mean, seriously, maybe it would be fun if I would make a model for men's wool jacket? Well, eh, YES!
Today I met a lovely girl who recognized me as the author of this blog. She told me she had made her own version of Pilvenreunalla cardigan. From that encounter I got the idea of assembling a photo gallery of the cardigans you, my dearest readers, have made. Yes, a good idea! It doesn't matter if the cardigan has been made ages ago. When January turns into February I will start assembling the gallery. 
And I mean I'm really keen on hearing from you girls and women as well! Tell me who you are, how did you end up here and when. Oh and hey, I love to have you here!


Kuva ei liity tapaukseen, ei sitten ollenkaan, mutta oli vanhoja kuvia selatessa sen verran mainio vastaantulija, että haluan jakaa sen kanssanne!

7. tammikuuta 2013

4. tammikuuta 2013

MUMMI NEULOO



Äitini koeneuloo ohjettani, koska ihastui niin neuleeseeni. Joskus meitä luultiin usein siskoksiksi, enää en oo ihan varma luultaisko, mutta ainaki ollaan pian tekstiilikaksoset. Ihana äiti!


My mother is trying the pattern I made, because she fell in love with the knit I made. Years ago, we were sometimes mistaken as sisters. I'm not sure that would happen anymore, but at least we'll be textile twins soon. My lovely mother!


3. tammikuuta 2013

PIPO


Neuloin ystävälleni joululahjaksi yksivärisen pipon. Ei pinkkiä, ei keltaista, ei piparikuviota, ei krumeluuria eikä rusetteja, ihan vaan mustanharmaata, ihanaa, pehmoista alpakkalankaa ja harmaa tupsu. Supersaavutus ja lämmöllä tehty!


1. tammikuuta 2013

1

Ihastuin viime syksynä ihanaan, 365 Lucky Daysiin, vuoden kestäneeseen, hulppeaan projektiin. Se innosti minutkin tekemään lisää kaikkea kirjonta- ja aplikointijuttuja. Ja jo pidemmän aikaa haaveena ollut useamman pyöreän kirjontatyön suunnittelu sai kyllä lisäpontta. Joten, aionkin haastaa itseni ensi vuoteen asian tiimoilta. Teen joka viikko yhden työn! Onhan sekin jotain, vaikkei ookkaan yks päivässä ja seittämän viikossa. Se on viiskytkaks vuodessa ja jos ja kun laitan ne kaikki seinälle, se on hirveä määrä pieniä, pyöreitä tauluja!

Tästä lähdetään. Tää on mun eka. Hauskaa!

/   /   /   /   /   /   /   /   /

Last autumn I fell in love with this wonderful thing called 365 Lucky Days, an ambitious project that takes one year. it inspired me to do more different kinds of embroidery things. For a long time I've been dreaming of designing several round pieces of embroidery work, and that got some extra boost out of that. So, I'm going to challenge myself to do something during the upcoming year. I will do one piece every week! At least it's something, even though it's not one per day and seven per week. It's fifty-two per year and if I hang them all on the wall, it's a huge number of small, round boards!
Here we go, this is my first one! FUN!


GOODBYE