YHDEKSÄÄ KANGASTA

Murunen nukkui päiväunensa tänään kangaskaupassa, jotta äiti sai rauhassa valita ja sumplia ja taas valita ja vaihtaa ja miettiä ja vielä vähän sumplia... Mutta nyt on yhdeksää kangasta ja tulossa aivan mahtava juttu! Ensin odotetaan mummia kylään leikittämään lapsia, että äiti pääsee ompelukoneen ääreen! En malta oottaa, vaikka ekka aionkin tehdä kaikki muut keskeneräiset alta pois. Kivaa kivaa, oottakaapa ku näättä lopputuloksen!

Vielä pakko kertoa yhdestä erityisominaisuudestani. Oon tosi hyvä arvioimaan ostosten loppusumman ilman, että pohdin metri- tai kilohintoja tai määriä, tai mitenkään mietin asiaa sen kummemmin muuta kuin että tiedän mitä olen ostamassa. Tänäänkin mielessäni kassalla ajattelin, että varmaan tekee semmosen nelkytviiseuroa... 47,15e! Eikä ollu eka kerta, tätä tapahtuu sekä kangas-, lanka että ruokakaupoissa! Harmi, etten lottonumeroissa oo yhtä hyvä. (Paitsi, että kerran veikkasin pikkuveljelle summanmutikassa vakioveikkausta ja se voitti 530 markkaa!)

TIETSIKKA

Hirveä määrä työtä kirppiskamojen kanssa tuotti tulosta. Kaiken lajittelun, pakkaamisen, hinnoittelun, postittelun ja raahaamisen tulos oli se, että yhtenä iltana huomasinkin teippailevani (heheh, ylläri!) uuden, pinkki-valkoisen tietokoneen näppäimiä. Mahtava juttu, hyvä minä jes!

TRELOOKS

Miisu, 5

"I like colorful clothes and my style is comfortable and beautiful. My hat and my cardigan are made by my mother. Leggings I have got from Santa Claus. Laura, friend of my mother bought me these nice Barbapapa socks. Sunglasses and shoes are from H&M. T-shirt I got from my parents, it's souvenir from Philippines. The scarf is my mothers. I love colors, I hate black and grey."

21 June 2012, Hämeenkatu

KOTONA

 

Muuttamisessa on se hauskaa, että vanhat tavarat uusilla paikoilla näyttää niin erille. On mahtavaa löytää omista jutuistaan aarteita, sellaisia jotka näyttävät paremmalle kuin koskaan ennen nyt siellä uudessa ympäristössään. Mulla on käynyt nyt monen jutun kans just niin (ja kyllä myös toisinpäin, ihana pinkki bambini ei mahdu minnekään ja meneekin lainakotiin). Nyt istahdan sohvan pohjalle, katsella ihanan sinistä kesätaivasta ja jaksollisen Solsidania ja virkata muutamat isoäidinneliöt (ja sitten pitää vielä kurkata kässäkaappiin (jonka kuvaan teille joku päivä, on nimittäin hieno ja kompakti ja siellä on kaikki!) ja leikata sieltä juhannusreissuun matkaan kullanhohtoista puuvillakangasta ja valita siihen sopiva muliinilanka ja piirtää kirjailukuvio valmiiksi!).

Aurinkoista, onnellista, leppoisaa ja mukavaa juhannusta!

KESÄN HELPOIN TELTTA

Mää oon sitä sorttia ihmislaatua, että viihdyn mekkosissa, tunikoissa ja jättipaidoissa. Alla tietysti leggingsit, farkkuja tai ylipäätään housuja en oo tainnu pitää (okei, haaremihousuja mulla on) moneen vuoteen. Ne on viihtyisät vaatteet semmoset, ei voi muuta sanoa. :) (ja toki äitihenkilöillä helpotkin!)

Löysin muuttokamojen seasta ohjeen, jonka olin jo männä syksynä kirjoittanut ja piirtänyt teitä varten. Että jos joku muukin innostuu telttavaatetuksesta ja tarvii jonkunlaista ohjetta, niin tässä on. Olkaat hyvät. Lisäinfoa saa toki kysyä, jos jotain on.

 ...ja tässä lopputuloksia, millaisia paitoja ohjeella on tehty:

LAHJA YSTÄVÄLLE

Koottiin ystävien kanssa lahja päivänsankarille. Jokainen teki oman osuutensa ja tämmöinen siitä tuli! Onnea sankarittarelle! <3

TÄRKEÄT ASIAT ENSIN

Huh, muutto alkaa olla paremmalla puolen. Nurkissa velloo enää muutama laatikko. Lastenhuoneen hyllyjen päälliset on täynnä rojua, jotka odottavat että laittaisin ne paikoilleen ja joka nurkassa on läjä tauluja ja kehyksiä pääsemässä pian seinille. Tänään pystyin ensimmäisen kerran tekemään jotain aivan tavallista, kuten päivittämään blogia, heh, eikä paikkaansa etsivät tavarat paina mieltä. Toivottavasti pian pääsen siis ompelukoneen ja neulepuikkojenkin ääreen ja voin ihan vaan ottaa rennosti ja olla.

Palatakseni vielä pakkaamiseen, niin oon sitä mieltä, että järjestys pitää laatikoilla olla (ainakin puoleen väliin asti) ja siinä matkan varrella voi tehdä jotain muutakin hyödyllistä. Vähän niinku, että tärkeimmät asiat eka! Mulla siinä tärkeyslistalla oli kaks juttua... Eka oli, että pahvilaatikkotalo piti ehdottomasti saada remontoitua ennen muuttoa! :)

Talo on paljon leikitty ja hirmukiva. Neitokainen oli sitä vuosien saatossa maalaillutkin moneen kertaan ja tarroja oli saanut liimailla ja kaikenlaista tehdä, mitä ei meidän ison pahvilinnan ulkoseiniin saa. Oli siis aika uudistuksen. Askartelukomeron uumenista löytyi monta juuri oikean kokoista tapetinpalaa, joihin käärittynä ollaan saatu lahjoja. Eli mitä mainioin uudelleenkäyttö niillekin paloille. Yhden seinän tapiseeraamiseen kaksipuoleisen teipin ja mattoveitsen kanssa meni yksi puolituntinen jakso vapaasti valittua tv-ohjelmaa. Eli näpsäkkä ja kiva kaksituntinen vierähti talon parissa vanhan kodin viimeisinä iltoina. Mukava muisto sekin. 

...ja se toinen tärkeä. No, uudet päälliset vieraspatjaan tietty!

MUUTTO

Laatikoista suurin osa on jo muutettu, isoimmat huonekalut odottavat vielä isompaa kuljetinta. Voin kertoa, että tavaraa riittää, varsinkin leluja, askarteluvehkeitä ja kankaita (kuvan keittiö-laatikot ovat silmänlumetta, astioita ei ole paljon). Paljon oon heittänyt ylimääräisiä asioita pois (8 jätesäkkillistä), vienyt kirpputorille (13 kassillista) ja tehnyt ylläripussukoita, joiden kyljessä lukee tarvitsijan nimi. Pelkästään irtonaisia valokuvia viimeisten 18 vuoden ajalta on lähes kaksi suurta laatikollista, siitäkin huolimatta, että yleensä olen kaikki kuvat laittanut albumiin. Nyt sitten keksin, että joku ilta uudessa kodissa kun on aikaa (heheh!), käyn kuvat läpi ja jaan ne vuosiluvuittain ja lisäksi teen ystävilleni kuvalähetyksiä niistä kuvista, joissa he ovat mukana. Olis nimittäin ihanaa saada sellainen postilähetys, muiden ottamia kuvia sinusta tai tapahtumista, joissa oot ollut mukana!